In MemoriamSateenkaarisilta Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimelta Sateenkaarisilta. Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle. Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä. Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa. Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä. Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon. Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi. Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä... -Kirjoittaja tuntematon-
"Aurinko laskee, jo pitenee varjot ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Heinäkuun alkupäivinä katosi pihapiiristä höyhentäkään jälkeensä jättämättä Katajavuoressa konehaudonnassa 30.9.2008 kuoriutunut Teppo-ankka.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ 1.7.2009 kuoli 15.1.2008 hätähautomossa kuoriutunut Mun Enkeli -kananen äkilliseen anemiaan, jonka aiheuttajaa ei löytynyt. (rescue-tipu)
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
22.9.2008 syntynyt belgianjättityttö Nekku muutti veljensä kanssa Katajavuoreen 1.11.2008. Sisarukset asuivat tallissa ja kasvoivat kovaa vauhtia. Nekku oli sisaruksista isompi ja rohkeampi. Aamulla 18.1.2009 Nekku oli yhtäkkiä ilman ennakkomerkkejä todella kipeä. Se kyhjötti paikallaan ja takapää oli jo hiukan veltto. Hoidin Nekkua sisällä, mutta jo tunnin kuluessa se sylissäni nukkui pois. Kuolinsyy oli suolistossa ja sisäelimissä jyllännyt pasteurelloosi. Kuvassa Nekku köllöttelee alempana:
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Tytti-ankka kuoriutui Katajavuoressa 30.9.2008 konehaudonnassa. Se oli hyvää pataa kaverinsa Tepon kanssa ja tykkäsi kovasti myös pikku-kissoista Neulasta ja Väinöstä. Tytti ja Teppo sopeutuivat hyvin myös elämään yhteisissä tiloissa valkean ankkapariskunnan kanssa. 8.12.2008 Tytti oli sotkeutunut tallin takaovessa roikkuneeseen naruun ja kuollut siihen. Kesken saunaremonttihommien tuli sellainen olo, että käyn tallilla tarkistuskierroksen, vaikka edellisestä käynnistä ei kauan ollutkaan. Myöhästyin kuitenkin.. Nyt Teppo on turvautunut Akun ja Neidin seuraan, mutta varsinkin iltaisin ennen nukkumaankäyntiä, se kulkee levottomana ympäriinsä, viheltelee kutsua ja kurkkii joka paikkaan etsien omaa nukkumakaveriaan. Lopulta se pysähtyy ja katsoo nappisilmillään minua pää kallellaan: "Missä Tytti on, mamma, missä Tytti?"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Pieni Pekko-poika syntyi 14.2.2008 ystävänpäivänä ja muutti Katajavuoreen 18.6.2008. Pekko oli afrikkalainen kääpiövuohi, mutta rotunsakin pienimpiä edustajia. Pienestä koostaan huolimatta Pekko oli sisukas ja otti oman paikkansa Katajavuoren vuohilaumasssa. Pekolla oli ilmeisesti herkkä pötsi, joka sammui kerran jo loppukesällä, mutta käynnistyi lääkkeen avulla uudelleen. Eräänä iltana tallilta mökkiin astellessani jäi jotenkin vaivaamaan Pekon vaimea huutelu perääni.. Menin sitten vielä uudelleen tallille ja löysin Pekon kyljellään makaamassa. Lääkitsin ja hieroin Pekkoa sylissäni peittojen sisällä tallin käytävällä kolme tuntia. Hetken se jo näytti virkeämmältä ja pötsi antoi ensimmäisiä merkkejä toiminnastaan. Mutta lopulta Pekko katsoi silmiini, sanoi viimeisen vaimean mään ja huokaisi viimeisen kerran.. Niin sinä lähdit 26.11.2008 yhden aikaan yöllä. Minulle jäi kalvava ikävä ja syyllisyyden tunne, toivottavasti sinulla on parempi olla.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ 2.10. - 10.11.2008 eli pieni tupsupääankkapoika Touho. Sen elämä alkoi vaivalloisesti eikä se kehittynyt aivan normaalisti. Kuitenkin (tai juuri siksi) se oli kesyin tuntemani ankkavauva, joka pyrki syliin ja siliteltäväksi mielellään. Se oli myös hyvää pataa pikku-kissojen kanssa ja nukkuikin mielellään kylki kyljessä Neulan ja Väinön keskellä. Sylissä Touho katsoi syvälle silmiin viisailla nappisilmillään. En ole vähään aikaan itkenyt niin paljon, kuin laskiessani Touhon pieneen hautaansa. Elämä ei ole reilua. Mamman sylivauva:
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ 13.10.2008 jokin peto haki iltahämärissä pihasta kauniin Mocca-kanaseni, joka oli Katajavuoren kantakanoja. Mocca oli syntynyt kesäkuussa 2006 ja se haettiin Katajavuoreen 1.10.2006. Mocca oli viime aikoina Kurko-kukon lempirouva, vaikka (tai juuri siksi, että) ei hautonut eikä juuri muninutkaan. Mocca oli kantakanoista se, jonka nimenomaan valitsin ostaessa kauniin tummemman värinsä takia. Luonteeltaan se oli luottavainen ja kulki usein ihan omia polkujaan..
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Puolipitkäkarvainen tyttökissamme Pörri katosi iltasella 10.10.2007. Jos Pörristä kuitenkin on havaintoja, jätä viestisi vieraskirjaan tai sähköpostilla. Pörri syntyi huhtikuussa 2006 ja se haettiin kesän lopulla 2006 Katajavuoren tilalle yli sadan kilometrin päästä. Pörri oli seurallinen ja kiltti, kova kehräämään ja todella suvaitsevainen. 6.6.2007 Pörri sai neljä ihanaa pentua, joista Mörkö jäi Katajavuoreen.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Kaneli-kana oli Katajavuoren kantakanoja ja se haettiin tilalle 1.10.2006. Kaneli oli syntynyt kesäkuussa 2006 ja syksyn tullen se alkoi munia. Kaneli olikin yksi ahkerimmista munijoista ja pyöräytti munan 5-6 kertaa viikossa. Kaneli oli utelias ja seurallinen ja se seurasi miellellään mamman puuhasteluja ja auttoikin parhaansa mukaan. Se tervehti aina iloisesti ja tuli vastaan katsomaan, mitä hyvää sille tuotaisiin. Herkkuja se söi mielellään suoraan kädestä ja innokkaimman vastaanoton saivat etanat ja kastemadot! Kaneli sairasti kanojen virussairautta nimelta Marek. Se ei tartu muihin eläimiin eikä ihmisiin, mutta leviää kanojen kesken niiden höyhenpuvussa nopeasti ja tarttuu kanoihin tipuvaiheessa. Aikuisiässä tai sen kynnyksellä heikommat yksilöt sairastuvat ja kuolevat sen jälkeen aika nopeasti, vahvemmat kantavat virusta sairastumatta. Marek vei Kanelin elämänhalun ja voimat nopeasti, huomasin sen olevan vaisu vain muutamaa päivää aiemmin. Kanelin kanaystävät kävivät saattelemassa kanan oman pesän turvaan torstai-iltana. Seuraavana aamuna , perjantaina 28.9.2007 Kaneli löytyi pesästään kuolleena. Onneksi Kanelilla oli hyvä elämä ja rauhallinen kuolema tutussa paikassa oman parven keskellä.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Jalkavaivainen Könkkä-tipu kuoriutui Toffee-kanan hautomana 17.6.2007 ja sai seuraavana päivänä terveen siskon, jonka kanssa touhuili kesäpuuhissa. Könkän toinen jalka oli hyödyttömänä sivulla ja Könkkä liikkui joko yhdellä jalalla hyppien tai siipiään räpytellen matalaliitoa. Kipuja sillä ei kuitenkaan tuntunut olevan, vaan se eleli tyytyväisenä perheensä mukana. Könkkä kuoli 1.8.2007 jäätyään petoeläimen saaliiksi. Muu perhe oli piiloutunut pesäkoppiin. Jalkavamma, joka ei tipua muuten vaivannut koitui kuitenkin sen kohtaloksi: muita hitaanpana se jäi saalistajan hampaisiin. Tässä tapauksessa lienee vain hiljennyttävä luonnon valinnan edessä.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Ukko-kili syntyi Justiinalle 16.12.2006 yhdessä siskonsa Bambin kanssa. Se oli reipas, utelias, villi ja mahdottoman hellyydenkipeä! Se ehti moneen paikkaan ja keksi monta kivaa juttua siskonsa kanssa. 25.2.2007 Ukko löytyi aamulla kuolleena. Jäljestä päin ajatellen se oli illalla vähän vaisu.. Lohduttaudun sillä, että luultavasti en olisi pystynyt auttamaan, koska Ukko lähti niin nopeasti.. Hirmuisesti ikävöiden ja kaivaten,
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Leevi-kissan elämä jäi lyhyeksi. Se hankittiin tänne maalle ensimmäiseksi kissaksi. Se oli hirmuinen leikkimään ja kehräämään ja Arttu oli sille paras kaveri! Leevi eksyi naapuriin, joka ajattelemattomuuttaan vei sen toiseen naapuriin. Ja se naapuri jostain ihmeellisestä syystä lopetti Leevin, vaikka näki, että kissa on kesy. Seuraavana päivänä osuin etsiessäni oikean naapurin kohdalle ja tarinan kuultuani hain Leevin kotiin - kaveria ei jätetä!
|
