Kotitalossa

Täällä sitä ollaan. Kotitalossa, josta 16-vuotiaana lähtiessäni vannoin, että takaisin en palaa. Talo on mummonmökki, tupakeittiö eli pirtti ja kaksi makuukamaria. WC on rakennettu sisälle poissaoloni aikana. Silloin lapsena oli pihan perällä kovin harvakseltaan laudoitettu huussi ja sekin maisemaan sopivasti vinossa. Talvella lautojen välistä pyrytti lunta sisälle ja lopputalvesta jäätynyt kasa ylti miltei pyllyyn. Toimituksen aikana piti käsissä pehmitellä sanomalehteä, joka ainakin lapsen iholle oli raakana liian kovaa. Samalla toivoi, että lehti olisi vanha ja kuiva, niin ettei kukaan lukisi päivän uutisia takapuolestani.

WC-remontti on tehty vanhuksille osoitetulla kunnan tuella. Tuki oli tietysti sellainen, että tarvikkeet piti ostaa itse ja kunta antoi jonkun työttömän tekemään hommat. No, sen se on näköinenkin. Lattian ja seinän saumasta on vesi juossut jo ajat sitten ties minne saakka ja laasti rapissut ja juossut rinnalla. Pönttö keikkuu suurinpiirtein purukumin varassa ja halkikin se näyttää jo olevan. Lavuaari kyllä on, mutta hana on suihkun yhteydessä, joten käännettynä se juuri ja juuri yltää lavuaarin laidan sisäpuolelle. Sen alle ei siis mahdu käsiään - saati sitten jotain muuta - pesemään. Pesukoneen pistorasia ja vesiliitäntä on wc-pöntön edessä siten, että pöntöllä istutaan otsa kiinni pesukoneen laidassa ja polvet suussa. Jos on tarpeeksi kapea kone. Normaalileveän koneen kera kai siinä istuttaisiin haara-asennossa, johon noustaisiin koneen tai pöntön yli kuin hevosen selkään. Suihku otettiin pois käytöstä ja iltaisin ristitään kädet toivoen, ettei siellä ole kovin paljon hometta.

Huoneet ovat ihan kivan näköiset, jos ei tarkemmin katso. Keittiö on levytetty lastulevyllä ja maalattu omenanvihreäksi. Keittiökaapit on jossain välissä uusittu. Lapsena niiden tilalla oli myrkynvihreä kaksiovinen kuivauskaappi, jonka alla muovilla päällystetty astiakaappi. Vaan silloin ei juossut vesikään, jos ei äiti kaivosta juoksuttanut. Keittön kuningas on leivinuuni ja puuhella. Siinä äiti aina lauantaisin paistoi rieskat ja piirakat ja pullat ja kakut.. Oli mahtava herätä ohran tuoksuun ja nousta unisena pöytään maistelemaan kuumaa rieskaa, johon voi suli päälle. Saman ohran tuoksun saa muuten saunassa heittämällä olutta kiukaalle, kokeile vaikka.

Kamarissa on kukkatapetit, oikein hienot: valkoista ja kultaa. Perähuoneen tapetit on kai joskus olleet valkoiset. Jokaisessa huoneessa on parketti entisen lautalattian päällä. Parketti vain on joka huoneessa erilainen ja yhdessä huoneessa on kahtakin sävyä. Isä taas halvalla ostanut jonkun jäte-erän. Vaan eipähän palele varpaita.

Ikkunat ovat kolminkertaiset. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että tuuletusikkunoita ei ole kamareissa lainkaan. Villi veikkaus on, että isä sai halvalla ikkunat, eikä tuuletusikkunat mahtuneet entisiin aukkoihin. No, se harmittaa ehkä vasta kesällä. Nyt on talvi, uusivuosi, ja huomiseksi luvattu 30 astetta pakkasta.